On nyt ollut pientä blogi taukoa kouluhommien vuoksi. Kouluhommia olisi ihan liikakiin ja kirjoituksetkin olisi reilun viikon päästä.
Kevät on jo melkeinpä tulllut, ulkoa on lumet sulaneet melkein ja aurinkokin paistaa. Lämpöäkin on päivisin jo 4-5 astetta PLUSSALLA! Kaupoissakin kevät näkyy ja erityisesti olen huomannut pirteitä värejä! Itse en koskaan ole tuntenut omakseni kirkkaita värejä, vaan pukeutumis värini on useimmiten mustaata ja harmaata.
Olen kuitenkin harkinnut, jos vihdoinkin uskaltaisin kokeilla muutosta tähän, sillä Stadiumin sivuja selatessa törmäsin aivan ihanaan huppariin ja sen pirteisiin väreihin. Tuossa alla kyseinen huppari ja erityisesti tuo oranssi kiinnostaisi silmään, mutta en sitten tiedä kun kauppaan pääsen sovittamaan, niin tuleeko liian huomiota herättävä olo tuossa. Mutta sen näkee pääsiäisen aikoihin, kun olen menossa Jyväskylän Stadiumille käymään ja jos sieltä tuo kyseinen huppari löytyisi, niin mihin päädyn.
Warp, W Towa Hood
Samoin kengissä olen törmännyt väreihin normaalia enemmän. Useimmiten tuntuu, että on vain perus valkoista, mustaa ja harmaata, mutt Kookengän sivuja selailessani jo etusivu kiinnitti huomiota värien puolesta. Itsellä olisi uudet kengät metsästyksessä ns. kakkoskengiksi. Vagabondin tennarit on kiinnittänyt erityisesti huomiota konjakin värin ja nauhojensa puolesta. Noista kengistähän löytyy myös varreton versio.
Olen päättänyt hankkia uuden kameran itselleni mikäli kirjoituksista tulee edes kohtuullinen arvosana, ja kamera olisi samalla itselleni ennakko synttärilahja. Mikäli kohtuullinen arvosana ei tule, niin joudun odottamaan kesään kameran hankintaa. Vaihtoehtoina olisi Canonin Eos 550D ja 1100D.
1100D on ymmärtääkseni harrastelija tasoinen enemmänkin, ja 550D ammattilaisempi.
Hintaeroa noillahan on 200-600€ objektiivista riippuen.
Onko teillä kokemuksia kyseisistä kameroista tai mahdolllisesti jotain vastaavaa ehdotusta?
Tulevaisuutta ajatellen haluisin itselleni kunnon kameran, enkä mitään halppista.
Eilen sain tuloksia, keskiviikon englannin kuunteluista. 50/90p sieltä tuli. Eihän tuo mikään kauhean huono tulos ole, mutta ei se nyt hyväkään ole. Asetin nyt itselleni tavoitteeksi M:n viime syksyn pisterajojen perusteella, joka tarkoittaa että kirjallisista pitäisi saada 165p eli vain neljännes saisi mennä väärin. C:hen riittää että saan 135p eli reilu puolet oikein. Pitää siis toivoa, että en kauhean pahasti mokaa noita kirjallisia, mutta onneksi voi aina korottaa:)
Koulussa olen tehnyt viime syksyn kirjallista koetta ja se on kyllä mennyt erinomaisen hyvin, jotan pitääpi toivoa että nyt osuisi yhtä helppo koe ensi kuussa:)
Jatkanpa tässä englannin lukemista, hauskaa päivän jatkoa ja lomaa heille kenellä alkaa myöskin tänään!
Tänään tosiaan oli kuuntelut, ja olin ainoa lyhyen englannin kirjoittaja koko koulussa... Noh, olihan se ihan jees istua siellä luokassa yksinään ja kun päästiin aloittamaan aikaisempaakin jo, kuin aikataulussa oli:) Huomenna saan jo kuunteluiden tuloksia opettajalta illalla, joten voin silloin tulla kertoilemaan lisää ehkäpä.
Koe ei ollut mielestäni kauhean vaikea tai helppo, vaan jotain siltä väliltä. Osa oli helppoja, mutta osa oli vaikeita, niin jouduin arvaamaan.
Enään 3 yötä kuunteluihin itsellä. Huomennahan alkaa jo joillain pitkän kielen kuunteluilla, onnea heille kenellä on huomenna jo.
Itse en kauheesti ole jaksanu panikoida noita kuunteluita, mutta olen harjoitellut niitä Otavan Abi kirjasta sekä Ylen Abitreeni sivuilla, sieltä löytyy perustasolle ja hieman vaativampaakin harjoitusta. Itse tein lähinnä tuota perus- ja keskitasoa, jotka ainakin koin että oli ehkä koulussa olleiden kuunteluiden tasoa helpompaa, eli siis A-tasoa helpompaa.
Tuota Abikirjaakin,voin ehdottomasti suositella, sillä tehtävät on hyviä(myös C-tason kirjoittajalle) sekä A-tason kirjoittalle, jolle kirja on ymmärtääkseni suunnattu.
Kirjasta tosiaan löytyy luetunymmärtämis tehtäviä, kuunteluharjoituksia(monivalintoja, avoja, sanelutehtävä, sekä tiivistelmän teko), erilaisia sanasto harjoituksia sekä täydennystehtäviä.
Mitenkä te olette harjoitelleet ensi viikon kuunteluihin?
Tein pientä kuvakollaasia, siitä mitä itse haluisin itselleni tulevana keväänä. Opiskelijabudjetilla kun pitänee suurimmaksi osaksi elellä, niin mielummin panostan laatuun ja ostan hivenen kalliimpaa kuin parin kympin tuotteen useasti. Laadukkaammat tuotteet sekä kestävät paremmin käytössä ja enemmän pesua. Halvemmat vaatteet kun tuntuvat usein perussa kulahtavan ja muutenkin kärsivän.
Itse siis haluisin jotain pientä mekkoa. Ihastuin tuohon Tiger of Swedeniin tuon mallin ja yksinkertaisuuden vuoksi. Samoin nuo poikkisuuntaiset rypytykset tekevät tuohon eloa. Samoin uudet farkut tulisivat tarpeesen ja kun Dieselin laatuun olen ollut tyytyväinen niin taidanpa hankkia taasen Dieselit. Jotain vaihtelua haluaisin, pääasiassa kun mustassa kuljen, niin saas nähdä tulenko tarttumaan varmaan mustaan vai kenties siniset farkut..Chinot olisivat myös ihan kivat, niitä kun en saanut syksyllä hankittua.
Paitoja kun tarvitsee aina, niin niitä tietenkin myös. Ja Ginan sivuilla kun satuin käymään, niin törmäsin tuohon hieman tunika malliseen 3/4 hihaseen raitapaitaan, ja itseltäni kun ei YHTÄÄN raidallista paitaa löydy.
Uudet kengät ei myöskään olisi pahitteeksi taikka aurinkolasit, jotain laukun tyylistä lompakkoa kaipaisin myös kun baariin vaikka lähtee.
Mitä toiveita teillä on kevään vaatetuksesta?
Teinpä tänään muuten ensimmäistä kertaa elämässäni työhakemuksen, aina kun olen ollut sukulaisella töissä, niin nyt kaipaan jo vaihtelua. :)
Teenpäs nyt treenipostausta omasta treenailustani.
Itse olen aiemmin harrastanut kilpacheerleadingia 3-4 vuotta, ja samalla pelasin hieman lätkääkin. Ihan pienenä olen ollut mukana eri näkösissä jumpissa ja taitoluistelussakin. Niinkuin jotkut läheiseni sanoo, niin olen melkeinpä kasvanut luistimet jalassa. Aina ollut menossa jäälle kun vain mahdollista.
Nykyään käyn lenkillä vähintään joka toinen päivä sekä kuntosalilla aina kun ehdin, jos en salille ihan joka viikko ehdi, niin teen kotona pientä lihaskuntoa.
Itselleni liikunta on ainakin sopivaa vastapainoa koululle ja työlle, jos en pääse kahteen päivään liikkumaan niin alkaa kyllä tietyllä tavalla ahdistamaan.
Normaalisti käyn heti aamulla 9-10 aikaan 5-10km lenkin, joka aloittaa päivän mukavasti, ja varsinkin näin talvella pikku pakkanen herättää mukavasti.
Lenkin jälkeen teen useimmiten pientä lihaskuntoa kotona, ellen jaksa lähteä salille. Kodin ''kuntopiiriini'' kuuluu:
-vatsat
-selät
-jakkaran avulla dippi
-kyykyt
-vipunostoja käsipainoilla
-hauiskääntöä sekä
-lantionnostot.
Tämän jälkeen tietenkin vielä venyttelen kaikki lihakset hyvin ja syön jotakin.
Tämän viikon liikunnat: Maanantai: -6km hölkkälenkki -kuntosali
Tiistai: -5km kävelylenkki
Keskiviikko -lepopäivä
Torstai: -6,5km lenkki -kotona pientä lihaskuntoa -venyttely
Kirjoitan nyt ehkä hieman arastakin aiheesta täällä, mutta avaan hieman elämääni. Masennusta ei voi oikein itse käsittää ellei sairasta sitä. Niinkuin muuallakin on sitä kuvattu, niin kuvittelee itsellensä kaikki paskan potenssiin 10.
Masennusta kärsii nykyään yhä enemmän ihmisistä, mutta silti aihe on jotenkin tabu. Suomen valtio leikkaa koko ajan menoja terveydenhuollosta ja koulutuksesta, joten koulujen ryhmäkoot kasvavat. Toki ymmärrän tämän, mutta miksei voida leikata jostain muusta kuin näistä, kuten heidän palkoistaan tai maahanmuuttajien tukemisesta? Voitaisiinko välillä ajatella ensin suomalaisia? Nuorissa on kuitenkin Suomen tulevaisuus, ja oireilevia nuoria ei voida nähdä, mikäli ryhmäkoot ovat liian suuria ja tämä näkyy 10 vuoden päästä, kun monia alle 30-vuotiaita jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia.
Masennuksesta aiheutuu helposti myös muitakin ongelmia kuten alkoholismia tai huumeiden käyttöä, pahimmassa tapauksessa molempia. Tämä voi johtaa rikoskierteeseen tai kuolemaan, oman käden kautta tai toisen. Masennusta taas voi aiheuttaa niin moni asia, kuten yksinäisyys, työnraskuus, koulu-/työpaikkakiusaaminen, jne. lista on pitkä. Masentuneisuushan on osittain geeneissä, mutta siihen tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, samoin kuten vaikka alkoholismi tai näin olen itse ymmärtänyt ja huomannut.
Vincent van Gogh, joka itsekin kärsi masennuksesta
ja lopulta ampui itsensä.
Itselläni alkoi yläasteella mennä huonommin ja 8. luokan keväästä ja 9. luokasta en kauheemmin mitään erityistä, ne meni melko pimennossa. Koulu kävi liian raskaaksi ja minulta vaadittiin liikaa. Yhdeksännellä luokalla kun piti alkaa miettiä mitä tulevaisuudelta haluaa, niin olin ihan pihalla. Suurin osa luokallaisistani ja muista yhdeksäs luokkalaisista tiesi mitä halusi tai tiesi, että haluaa lukioon. Vanhempani pakottivat minut hakemaan johonkin ysin jälkeen. Heitin hakuun vain jotain, mitkä hivenen kiinnosti, vaikka mikään niistä ei kiinnostanut oikeastaan ollenkaan. Koulu loppui ja oloa alkoi hivenen helpottamaan, kun pääsi vanhoista luokkalaisista eroon.
Kun tulokset koulupaikoista tuli, niin en päässyt ensimmäiseen vaihtoehtooni vaan toiseen. Hyväksyin paikan, mutta samalla etsein toista opiskelupaikkaa toiselta paikkakunnalta, ja sainkin onneksi puoli vuotta kestävästä koulusta, josta sai mahdollisuuden jatkaa ammatilliseen perustutkintoon. Muutin vajaaksi vuodeksi pois kotoa tarpeeksi kauas. Tämä helpotti hieman, sain kavereita(vihdoin!) löysin poikaystävän ja alkuun olin onnellinen, kunnes sain tietää kaiken... Pilvilinnat romahtivat. Yläasteella meni jo ihmisiin luottamus ja olin yksinäinen niin tämän jälkeen ne meni uudelleen ja kavereita en pystynyt näkemään, koska aloin epäillä kaikkea. Lopetin koulun ja palasin kotiin, kun en jaksanut enää edes kaupassa käydä, saatikka siivota.
Hain sillon keväällä taasen uuteen kouluun, silloinkin osittain pakosta, kun en tiennyt selkeästi vieläkään mitä halusin tulevaisuudelta. Oli aloja, jotka kiinnosti, mutta ei mitään selkeää. Sain opiskelupaikan ensimmäisestä hakutoiveesta ja aloitin koulun syksyllä ja samalla aloin suorittamaan kolmoistutkintoa(amis+lukio+yo-tutkinto). Tuota koulua jaksoin käydä vuoden, hyvällä menestyksellä, sillä sain stipendin opinnoissa menestymisestä.
Lopetin viime syksynä tuon amiskan puolen ja siirryin lukioon tutkinto-opiskelijaksi virallisesti. Jouluun asti meni hyvin ja jaksoin yrittää ja lukea. Nyt kun kirjoitukset on tulossa, niin olen taas samassa tilanteessa kuin 8. ja 9. luokalla. Ei jaksa, ei pysty, mikään ei oikeen kiinnosta. Tekisi mieli vain itkeä surkeaa oloa. Nykyinen poikaystävä on onneksi ollut tukena, ja hänellä kun on itselläkin tästä kokemusta, niin ymmärtää joten kuten.
Vuosi koulua jäljellä ja toivottavasti maiseman vaihdos edessä. Todennäköisesti haen johonkin sosiaali- ja terveysalalle, jossa voisi auttaa ihmisiä. Sosionomi kiinnostaisi, mielenterveys ja päidepuoli tai nuorison pariin, joku nuorisokoti tai vastaava. Sairaanhoitaja on myöskin yksi vaihtoehto.
Välillä mietin, miten olen ajautunut tähän kierteeseen. Taidan yrittää liikaa ja tavallaan haluta näyttää, että kyllä mä pärjäänkin koulussa, siihen kun en yläasteella pystynyt. Mutta, miksi juuri minä ajaudun koulussa aina yksin? Yläasteella olin yksin, ja amiksessa kun tulin tänne takaisin ja samoin nyt lukiossa. Tuo maisema vaihdos oli ainoa jolloin sain kavereita, joiden kanssa viettää aikaa... Miksi aina minä. Ei jaksa enää.
Kertoilenpa nyt hieman ihonhoitotuotteista joita käytän sekä meikeistä ajattelin tehdä myöhemmin oman postauksen.
Olen yläasteelta asti kärsinyt aknesta ja ennen joulua sain siihen antibiootit. Ihonhoidossa tämä on täytynyt tietyllä tavalla ottaa huomioon. Itselleni ei käy oikeastaan mitkään normaalin kaupan ihonhoito tuotteet, aikoinaan yritin saada niillä ihoni kuntoon, mutta turhaan. Nyt kun antibiootin avuilla sain ihoani parempaan kuntoon, niin huomasin että nämä peruskaupan tuotteista suurin osaa pilaa ihoni, kun kokeilin niitä aina välillä.
Tällä hetkellä pääasiassa puhdistan ja hoidan siis ihoani apteekin Avene ja Acnicylin tuotteilla.
Acnicyl/ Lumene/ Avene
Tuo Avenen puhdistustuote on tavallaan jatkuvaan käyttöön, ja tuo Acnicylin on tavallaan kuurimainen, tai niin ainakin kuvataan Yliopiston Apteekin sivuilla ''Levitetään pieni määrä puhdistusgeeliä kostealle iholle ja hierotaan varovasti. Huuhdellaan haalealla vedellä ja kuivataan iho puhtaalla pyyhkeellä. Käytetään aamuin illoin vähintään 6 viikon ajan ja sen jälkeen tarvittaessa. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi käytetään Acnicyl cream voidetta puhdistuksen jälkeen.'' Tällä hetkellä olen siis käyttänyt tuota Acnicylia noin viikon ja ehdottomasti voin suositella kyseistä tuotetta kaikille näpyille ja aknesta kärsiville. Lumenen Natural Code -yhteisön kautta sain tuon Lumene puhdistusgeelin, ja sitä en ole kuin pari kertaa käyttänyt, peläten että naama räjähtää, joten siitä ei ole kauheammin kokemusta.
Ihon puhdistuksen jälkeen laitan myös Acnicyl Creamia naamaan hivenen, ja tätä olen käyttänyt noin puolen vuoden verran. Käytän tätä silloin tällöin meikin alle ja näppyihin aina kun ilmestyy. Ehdottomasti lemppari tuote!
Yksi juttu mikä itseäni ärsyttää ihonhoito ''suosituksissa'' tai vinkeissä on se, että suositellaan kaikkia noita puhdistustuotteita ja ihon kuorimista, toki siinä on kaupallista varmasti takana mutta kuitenkin... Itse siin en käytä näitä tuotteia päivittäin vaan noin kerran pari viikossa, ja kuorin ihon noin kerran kahdessa-kolmessa viikossa. Puhdistan siis ihon aamuin illoin ihan vain pelkällä vedellä ja tämän olen huomannut toimivaksi ihon kannalta. Ja lenkille tai salille menen tietenkin aina puhtain naamain.
Ihon kuntoon tietenkin pystyy vaikuttaa syömällä terveellisesti ja lisäämällä liikuntaa. Itse tykkään varsinkin aamuisin leivän päälle laittaa juustoa, ja se kyllä näkyy valitettavasti ihossanikin. Vähensin tätä kuitenkin, ja kyllä se melkein heti alkoi myös ihon kuntoon vaikuttaa.
Tuo ylempi on itse ottamani kuva on jostai syystä kovin huonolaatuinen...
Oli taas pieni hiljainen tauko. Yksinkertaisesti en ole vain kerennyt, koska aikasempi koneeni oli sen verran hidas että sai tapellan sen kanssa täällä. Tänään tosin sain uuden, joten yritän ryhdistäytyä tämän blogin suhteen ja koittaa saada tänne jotenkin edes säännöllisesti postauksia.
Ensimmäinen yo-kirjoitusten koe on jo ensi kuussa, nimittäin kuuntelut itselläni. Kuunteluihin yritän katsoa leffoja englannin kielisellä tekstityksellä ja samalla jos on mahdollista saada englannin kielinen puhe siihen. Sanojakin ja kielioppia olen lukenu jonkin verran, tällä viikolla on vain kahdet uusinta kokeet hylätyistä kokeista, joten on pitänyt lukea niihin, toinen niistä on onneksi englanti joten on sitten samalla tullut luettua kirjoituksiin.
Yritän tänne tehdä jonkilaista lukupäiväkirjaa, jos jotakuta kiinnostaa lukemiseni tai jos on muitakin ketkä lukee kielten kokeisiin.
Mitenkä te muut abit luette kevään kirjoituksiin ja mitkä on tavoitteene niissä?
